6.11.2015

LSC 2015-16: Maratoonari (Marathon Man, 1976)


Letterboxd Season Challenge -haasteen parissa jatketaan. Meneillään oleva viikkohan on järjestyksessään yhdeksäs, ja se on omistettu rikoskirjallisuuteen ja -elokuvaan keskittyvälle Hardboiled Wonderland -blogille.

Koska 1970-luku oli rikoselokuvan kulta-aikaa, tuli tehtäväksi katsoa ainakin yksi genren leffa kyseiseltä vuosikymmeneltä. Vaihtoehtoja oli yhteensä 70 vaihdellen Kummisedästä ja Mad Maxista tuntemattomampiin tekeleisiin.

Katsottavaksi valikoitui Maratoonari, koska se oli nopealla vilkaisulla ainoa entuudestaan näkemättä oleva leffa, jonka edullisesti nettikaupasta löysin. Myöhemmin sattui sitten löytymään myös Jean-Pierre Melvillen Yön sudet, josta tulee oma tekstinsä myöhemmin.

Maratoonari on rivakasti etenevä tarina historiaa opiskelevasta ja maratoonille treenaavasta Thomas "Babe" Levysta (Dustin Hoffman), joka haluamattaan sotkeutuu kansainväliseen timanttien salakuljetukseen. Tarinaan kytkeytyvät myös esimerkiksi Baben veli Doc (Roy Scheider), tyttöystäväehdokas Elsa (Marthe Keller) sekä entinen hammaslääkäri ja natsisotarikollinen Christian Szell (Laurence Olivier).

Juoni on monitahoinen, käänteitä riittää ja leffa pitää mukavasti otteessaan alusta lähtien. Meininki käy yllättävänkin väkivaltaiseksi ja myös kauhuelementtejä sotketaan mukaan soppaan.

Leffan teemana tuntuu olevan kivun ja tuskan kestäminen, sillä Babea koetellaan mm. kiduttamalla, ja joutuvatpa hänen juoksijanlahjansakin testiin. Leffan muistettavin kohtaus aiheuttanee traumoja hammaslääkäripelosta kärsiville.

Vaikken leffasta ollut ennen tätä haastetta kuullutkaan, osoittautui se ihan laadukkaaksi trilleriksi. Hoffman on pääosassa tutun vakuuttava ja Olivier hyytää natsihammaslääkärin roolissa, joka toi hänelle Golden Globe -palkinnon ja Oscar-ehdokkuuden.

Täytyypä vielä harkita ensi viikolle varaamaani hammastarkistusaikaa uudelleen...

Arvio: ★★★½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti