19.4.2015

Pika-arvio: Inherent Vice (2014)

 

Lueskelin Thomas Pynchonin Inherent Vice -romaanin viime vuonna Paul Thomas Andersonin uusinta leffaa odotellessani, ja en ole vieläkään aivan varma pidinkö lukemastani. Kirja oli kyllä paikoitellen mieltä kutkuttava ja hauska, mutta sen juoni oli erittäin hankala seurattava. Ehkä kirjan lukeminen kuitenkin auttoi, sillä elokuvamuotoon puettuna tämä vähän paranoidia noir-dekkaria ja komiikkaa yhdistelevä tarina oli oikein mainio.

70-luvun Kaliforniaan sijoittuva tarina kertoo pössyttelevästä yksityisetsivästä Larry ”Doc” Sportellosta, joka alkaa tutkia ex-tyttöystävänsä katoamista. Doc pääsee mystisen Golden Fang -organisaation jäljille, mutta kohtaa matkalla lukuisia toinen toistaan omituisempia (ja mahtavampia!) hahmoja ja sivuhairahduksia. Homma tuntuu sekavalta, mutta ehkä se on koko homman pointti.

Katsoja on paikoitellen yhtä pyörällä päästään kuin Sportellokin, mutta matka on hauska kuin mikä. Joaquin Phoenix on pääosassa aivan mainio, ja mies vankistaakin paikkaansa entisestään yhtenä Hollywoodin parhaista näyttelijöistä. Leffan tunnelma henkii 70-lukua, ja tarjoaa melkoista silmä- ja korvakarkkia niin kuvauksen, puvustuksen kuin Andersonin luottomies Johnny Greenwoodin laatiman musiikkiraidankin osalta.

Tämä on ainakin The Big Lebowskista diggaavien pakko katsoa. Inherent Vice groovaa.

Arvio: ★★★★

Traileri:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti