17.2.2014

Arvio: Lone Survivor (2013)

 

Peter Bergin ohjaama Lone Survivor perustuu Marcus Luttrellin, entisen Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojen (Navy SEALs) sotilaan, kirjoittamaan samannimiseen kirjaan. Kyseessä on tositapahtumaan perustuva selviytymistarina, jossa Afganistanissa palvelustaan suorittava Luttrell (Mark Wahlberg) ja kolme muuta sotilasta (Taylor Kitsch, Emile Hirsch ja Ben Foster) saavat tehtäväkseen ottaa kiinni tai tappaa Taliban-päällikkö Ahmad Shah. Tehtävä kuitenkin menee pahasti pieleen, sillä radioyhteydet eivät vuoristoisella alueella toimi, ja epäonnekseen joukko myös paljastuu. Seuraa intensiivinen ajojahti, jossa paikallisilla on järkyttävä miesylivoima. Nämä neljä herrasmiestä ovat kuitenkin todella vaativan sotilaskoulutuksen saaneita tappokoneita, jotka aikovat taistella viimeiseen hengenvetoon saakka.

Berg on kiistatta erittäin hyvä ohjaamaan toimintaa. Miesten paljastumista seuraava ajojahti on pitkä ja armottoman brutaali. Päähenkilöt ottavat melkoisesti osumaa, mutta silti lahtaavat melkoisen kasan Talibaneja. Tässä vaiheessa alkaa väkisinkin ajatella, että ei kukaan voi realistisesti kestää tuollaista höykytystä. Ilmeisesti kuitenkin taistelu on kuvattu aika pitkälti niin kuin kirjassakin, mutta liekö Luttrell sitten hieman värittänyt tarinaa. Ainakin Navy SEAL -sotilaiden maine kohoaa, mutta kyllähän ihmisruumis toisaalta pahassa paikassa ja adrenaliinin virratessa voi kestää vaikka mitä. Joka tapauksessa iskuja satelee paljon, ja ne tuntuvat katsojassakin. Aivan herkimmille tämä ei taida soveltua.

Teknisesti Lone Survivor on huippuluokkaa. Taistelukohtausten leikkaukset ovat nopeita ja kamera heiluu, mutta katsoja pysyy kartalla tapahtumien kulusta, joten tästä kuuluu hatunnosto ohjaajalle ja kuvaajalle. Leffalle irtosi myös pari Oscar-ehdokkuutta äänen editoinnista ja miksauksesta, ja ihan ansaitusti. Ainakin teatterin äänentoistolla aseiden pamaukset ja iskut ovat todella vakuuttavia. Myös maskeerausporukka onnistuu hyvin, ja heille myös töitä riittää kaikenlaisten haavojen ja muiden osumien muodossa.

Leffan heikkous on henkilöhahmojen yksiulotteisuus. Leffan alkuteksteissä näytetään toki tosielämän kuvaa erikoisjoukkojen koulutuksesta, ja myös päähenkilöt esitellään pintapuolisesti ennen kuin toiminta alkaa. Ymmärrän kyllä, että tässä on tarkoitus tehdä pääasiassa ison rahan toimintaa, mutta hieman enemmän Berg olisi voinut keskittyä hahmojen rakentamiseen. Jos katsoja ehtisi muodostaa näitä tyyppejä kohtaan jonkinlaisen siteen, heidän taistelunsa seuraaminen olisi tätäkin intensiivisempää.

Erikoisjoukkojen miesten keskinäinen luottamus ja veljeys ovat tietenkin keskeisiä asioita vaativissa ja henkisesti rassaavissa tehtävissä, ja tämä puoli on toteutettu elokuvassa mainiosti. Näyttelijöiden kemiat osuvat kohdalleen varsin hyvin, ja taistelussa joukko toimii todella tiiviinä ja yhteenhitsautuneena ryhmänä. Pääosasuoritukset ovat kaikki varsin uskottavia, mutta jo monesti itsensä laatunäyttelijäksi osoittanut Ben Foster tuntuu onnistuvan erityisen hyvin.

Hieman minua ennen teatteriin astumista huolestutti, että miten paljon keitokseen on lisätty jenkkipropagandaa ja armeijapaatosta. Näiden määrä on kuitenkin mukavan alhainen. Vaikka leffassa laivaston erikoisjoukoille kunniaa annetaankin, Berg tuntuu jättäneen politiikan sivummalle ja pyrkii ensisijaisesti kertomaan näiden neljän sotilaan tarinan mahdollisimman tehokkaasti. Afganistanilaisiakaan ei rinnasteta Talibaniin, ja vihujen lisäksi tavallisilla afgaaneillakin on tarinassa osansa näyteltävänä.

Eihän tämä kokonaisuutena mikään Full Metal Jacketin tai Apocalypse Now!:n tapainen monikerroksinen sotaeepos ole, mutta selviytymistarinana ja toimintaleffana suorastaan erittäin hyvä. Lopputekstien aikana saattaa karskimpikin körmy ainakin vähän herkistyä, tietenkin sillä edellytyksellä, ettei ole sisältä kuollut.

121 min | Ohjaus: Peter Berg | Pääosissa: Mark Wahlberg, Taylor Kitsch, Emile Hirsch, Ben Foster, Eric Bana | Traileri | IMDb
Arvio: ★★★★

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti