28.2.2014

Arvio: American Hustle (2013)

 

Palkintogaaloissa mainetta niittäneiden Taistelija- ja Unelmien pelikirja -elokuvien ohjaaja David O. Russell tuo tällä kertaa katsottavaksi huijaridraamaa. Huipulle nousseen ohjaajan uutuudessa nähdään melkoinen määrä tähtiloistoa, kun pääosista löytyvät mm. aina hyvää työtä tekevät Christian Bale ja Amy Adams sekä viimeistään Unelmien pelikirjan myötä näyttelijöiden A-sarjaan nousseet Jennifer Lawrence ja Bradley Cooper. Myös näyttelijälegenda Robert De Niro on mukana pienessä roolissa.

Hype on kasvanut Oscar-gaalan lähestyessä entisestään, sillä American Hustle kahmi peräti kymmenen Oscar-ehdokkuutta ja ehtipä se jo aiemmista palkintotilaisuuksista rohmuta läjäpäin palkintojakin. Odotukset olivat siis väkisinkin melko kovat ennakkonäytökseen astellessa. Nyt leffan nähtyäni tuntuu, että hype on hieman ylimitoitettua, mutta ei tätä huonoksikaan voi moittia.

1970-luvun lopulle sijoittuva tarina rakentuu huijarismies Irving Rosenfeldin (Bale) sekä tämän rikostoverin ja rakastajattaren Sydney Prosserin (Adams) ympärille. Pariskunta huijaa rahaa huono-osaisilta katteettomilla lainoilla ja kaupittelee väärennettyjä taideteoksia, kunnes joutuu FBI:n haaviin. Hienoisen yli-innokas ja kunnianhimoinen FBI-agentti Richie DiMaso (Cooper) kiristää Irvingin ja Sydneyn mukaan juoneen, jonka tarkoituksena on saada nalkkiin korruptoituneita poliitikkoja. Mukana kuvioissa ovat myös newjerseyläinen poliitikko (Jeremy Renner), Irvingin epävakaa vaimo Rosalyn (Lawrence), upporikas arabisheikki (Michael Peña) ja alamaailman päällikkö (De Niro).

Parasta elokuvassa ovat näyttelijät, joiden työ on erittäin viihdyttävää seurattavaa. Christian Bale lihotti itseään rooliaan varten sen verran, että mies näyttää elokuvassa Batmanilta suunnilleen yhtä paljon kuin allekirjoittanut. Hahmo on itsevarma huijari, jolla alkaa omatunto välillä kolkutella, joten hahmosta tulee yleisön suuntaan varsin sympaattinen. Bradley Cooper ja Jennifer Lawrence tuovat rooleihinsa mukavasti huumoria, sillä hahmojen sanomisista ja tekemisistä aiheutuu monia koomisia tilanteita. Etenkin Cooperin esittämän Richien koheltaminen on hauskaa katsottavaa. Ehkä parhaimman roolin vetää kuitenkin Amy Adams, jonka hahmoon on saatu runsaasti syvyyttä. Ulkopuolella hän esiintyy brittiaristokraattina huijaten ihmisiä, mutta sisimmässään on amerikkalaistyttö, joka haluaa keinolla millä hyvänsä olla joku muu. Adams tuo molemmat puolet esiin vakuuttavasti. Muutenkin tuntuu, että Adams ja Lawrence pyyhkivät tässä leffassa mieskollegoillaan lattiaa.

American Hustle on toki myös ulkoisesti hieno elokuva. Vuosi 1978 tuodaan valkokankaalle rennosti ja hauskasti, ja aikakausi kuuluu myös leffan soundtrackilla, jolla soivat mm. Donna Summerin "I Feel Love" ja Paul McCartneyn "Live and Let Die". Leffan ongelma on kuitenkin jonkinlainen haahuilevuus. David O. Russell keskittyy näyttelijöihinsä niin paljon, että unohtaa juonenkuljetuksen merkityksen. Leffassa on paljon dialogia, ja varmaankin jokainen juonenkäänne selitetään auki katsojalle. Tuntuu, että leffa olisi saattanut toimia itselleni paremmin, jos juoni olisi edennyt terävämmin ja jouhevammin. Nyt se jäi vähän valjuksi. Aika klassinen esimerkki elokuvasta, jossa dialogin määrä korvaa laadun. Lieväksi pettymykseksi American Hustle tällä suunnalla jäi. Kyllä sitä silti muillekin suositella voi, sillä viihdyttämisessä se onnistuu oikein hyvin.

Seuraava leffavisiitti on tulossa jo tänään, sillä itselleni alkuvuoden odotetuimpiin elokuviin kuuluva Inside Llewyn Davis saa ensi-iltansa. Luotto Coenin veljeksiin on kova. Aion myös viikonlopun aikana kirjoitella Oscar-ennakkoa, sillä tärkeimmät ehdokkaat alkavat olla nähtynä.


138 min | Ohjaus: David O. Russell | Pääosissa: Christian Bale, Bradley Cooper, Amy Adams, Jeremy Renner, Jennifer Lawrence | Traileri | IMDb

Arvio: ★★★

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti